tiistai 19. toukokuuta 2009

Työt alkaa: ensiksi maalinpoistoa

Työharjoitteluni Kerimäen kirkolla alkoi viikko sitten eli 13.5. Alkujaan töiden piti alkaa jo vappuviikolla ja olin etukäteen harmitellut, etten pääsen osallistumaan työhön alusta saakka, sillä miulla oli vielä vappuaattona koulua, joten työn siirtyminen oli miulle vain plussaa =)

Saavuin Punkaharjulle jo heti vapun jälkeen ja kävin tapaamassa Jorosen Jania Särkisalmella ennen töiden alkua, että pomokin tietäisi miltä työharjoittelija näyttää ;) Niinpä olin ensimmäisen työpäivän aamuna jo intoa täynnä runsaasti etuajassa työmaalla tutustumassa kirkkoon ulkoa päin ja jännittämässä töiden alkua. Vielä innokkaammaksi tulin, kun pian tajusin olevani kaksin työmaanjohtajan Pasi Vilpposen kanssa laittamassa työmaata kuntoon: pääsen todellakin olemaan alusta asti mukana projektissa!!! =) Meidän ohjelmaan kuului työmaakoppien valmiiksi laitto, maalinpoistoaineiden kokeilu ja telineiden vastaanotto =) Olin haltioissani =)

Ensimmäisenä päivänä kokeilimmekin heti kahta eri maalinpoistoainetta: Nitromorsia ja Solmasteria. Kokeilua varten pääsin elämäni ensimmäistä kertaa kokoamaan telinettä ja hyvinhän se onnistui, vaikka emme sitten käyttäneetkään sitä. Kokeilimme maalinpoistoaineita niin auringon kuin varjonkin puolella ja jatkoimme niiden kokeilua vielä maanantaina 18.5. ja tänäänkin ihan vain varmistuaksemme päätöksestä. Kokeilujemme perusteella totesimme Nitromorsin paremmaksi tähän työhön, sillä se oli tehokkaampi eikä haihtunut lähes lainkaan maalipinnalta tuulen vaikutuksesta. Se kesti jopa auringonpaistetta kohtuullisesti. Ei Solmasterkaan huono ollut ja totesimme sen olevan aivan loistava sisätiloihin, sillä se ei haissut voimakkaasti kuten Nitromors tekee ja sisällä vallitsevat tasaiset olosuhteet mahdollistaisivat sen käytön. Nitromorsin haju on voimakas ja iholle osuessaan sen huomaa, sillä se polttaa.


Maalinpoistoainetta käsitellessä pitää olla erityisen varovainen, ettei sitä osu silmiin tai iholle, joten suojavarusteet ovat pakolliset. Vakiovarusteina on tietenkin työvaatteet, käsineet ja hattu, mutta ruiskulla seinälle levitettäessä täytyy pitää vielä hengityssuojain-maskia suojatakseen naamansa, silmänsä ja hengityselimensä, sillä ruiskulla Nitromorsia leviää ilmaan hyvin hienojakoisena. Huppu helpottaa myös huomattavasti työtä niin välttyy Nitromors-sateelta niskassa ja korvissa. Fiksu ihminen ottaa myös käsineet pois kädestä kun poistaa maskin kasvoiltaan tai kun laittaa silmälasit takaisin päähänsä, sillä muussa tapauksessa voi hanskoista siirtyä maalinpoistoainetta myös sankoihin ja sitä kautta korvan taakse, kuten sain ikäväkseni huomata ;) Mutta se onni Nitromorsissa on, että se alkaa heti polttaa iholle joutuessaan, joten sen saa huuhdeltua heti pois.


Annoimme maalinpoistoaineen vaikuttaa kunnes maali alkoi kupruilemaan eli n. 15-20 minuuttia. Tämän jälkeen poistimme sen mekaanisesti teräslastalla ja kaapimella ja se lähtikin todella helposti, kun malttoi odottaa sen 15 minuuttia ja kun osasi ruiskuttaa tarpeeksi paksun kerroksen maalinpoistoainetta maalipinnan päälle. Opinkin käyttämään maaliruiskua ja puhdistamaan sen, sillä en ollut koskaan aiemmin sellaista käyttänyt. Vieläkään en ole siinä niin hyvä, että lähtisin maalaamaan sillä seiniä, sillä sitä on yllättävän vaikea käyttää tasaisen lopputuloksen halutessaan, mutta ehkä mie vielä tämän kesän aikan opin =) Kuten viisaat miehet tänään miulle sanoivat: "Työ työmiestä opettaa" =) Jotta työ etenisi nopeasti ilman tyhjänpäiväisiä odotteluja niin etenimme tasaisesti ruiskuttaen maalinpoistoainetta suuremmalle alueelle sen vaikuttaessa sillä aikaa kun kaavimme maalia pois edelliseltä alueelta ja kun saimme edellisen alueen valmiiksi ruiskutimme taas maalinpoistoainetta seuraavalle alueelle ja sen vaikutuksaikana kaavimme sen edellisen alueen jne...


Maalin kaapimisen jälkeen ruiskutimme kaavitulle pinnalle uudestaan maalinpoistoainetta, sillä emme saaneet kaavinnalla kaikkea maalia pois puusyistä. Vaikutusajan jälkeen pesimme pinnan painepesurilla n. 90 asteen lämmöllä nopealla tahdilla, ettei lautapinta tulisi tikuille. Koska en koskaan aiemmin ollut käyttänyt painepesuriakaan niin tämäkin oli miulle täysin uusi juttu. Nimensä mukaan painepesurissa on painetta, joten suutinpyssy hiukan potkaisee vettä suihkuttaessaan. Olikin taidetta osata suihkuttaa vettä tarpeeksi läheltä, muttei liian läheltä, kun vesihöyrypilvi esti näkyvyyttä ja pyssy pisti vastaan suuttimen pään lähestyessä seinää. Tarvitsen tässäkin vielä harjoittelua ennen kuin se sujuu kuin vettä vaan. Painepesurin jälkeen kaavitaan seinäpintaa vielä kevyesti irrottaen loput maalit ja sen jälkeen se vielä hiotaan ennen kuin sen pääsee maalaamaan uusiksi. Mutta sitä emme vielä tehneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti