Kaikki alkoi Punkaharjulta. Siellä mie synnyin ja siellä olen viettänyt suurimman osan elämäni kesistä. Se on miun koti - ainut asia mikä ei muutu elämässäni. Mie en olisi mie ilman Punkaharjua.
Toinen alku oli Turun AMK ja rakennusrestauroinnin linja. Löysin vasta vanhoilla päivilläni mitä haluan tehdä loppuelämäni ja onnekseni pääsin syksyllä 2007 opiskelemaan alaa. Jo pääsykokeissa olin ihan onnessani ja onneni on jatkunut nyt jo kaksi vuotta. Opiskellessamme pääsemme tutustumaan teoriaan ja sitten kokeilemaan sitä käytännössä, ja koska rakennusrestaurointi on niin laaja-alaista, niin aina löytyy jotain mitä rakastaa tehdä =) Opiskeluumme kuuluvan työharjoittelun kautta pääsin viettämään koko 2008 kesän Punkaharjulla mummiani auttaen ja sen ansiosta aloin haaveilemaan, että jospa pystyisin viettämään seuraavankin kesän Itä-Suomen leppoisassa tunnelmassa sukulaisten lähellä.
Kolmas alku teki sen unelman mahdolliseksi. Kesällä 2008 paikallislehdessä Puruvedessä oli uutinen, jossa todettiin, että Kerimäen kirkko kaipaisi kipeästi uutta maalikerrosta pintaansa. Uutisessa väläytettiin mahdollisuutta, että tämä tapahtuisi seuraavana kesänä, eli kesällä 2009, ja siitä alkoi miun itsepintainen unelmointi sen toteutumisesta. Olen aikoinani opiskellut teologiaa ja uskontotiedettä ja olen aina rakastanut ja arvostanut kirkkoja, joten työharjoittelu kirkossa - vieläpä kotikuntani naapurissa Kerimäellä, maailman suurimmassa puukirkossa - olisi unelmieni täyttymys. Niinpä koko talven seurailin mummini miulle tilaamaa Puruvesi-lehteä ja odotin uutista, jossa kerrottaisiin, että seurakunta saisi rahat projektin läpiviemiseen ja päättäisi urakoitsijan ja jälkimmäinen uutinen tuli 26.3., jolloin Puruvedessä oli uutinen, että urakan tulisi hoitamaan Maalausliike Joronen Oy Särkisalmelta. Koulupäivän päätteeksi soitin Maalausliike Jorosen toimistusjohtajalle Jani Joroselle ja puhelun päätteeksi olin saanut työharjoittelupaikan kesäksi 2009 - siis jos kirkko saisi rahat kokoon. Tämä varmistui sitten huhtikuussa ja miun työharjoittelu alkoi 13.5. =)
Tämän blogin tarkoitus on siis seurata tätä työharjoittelua maailman suurimmalla puukirkolla miun näkökannalta. Laittelen tänne kuvia matkan varrelta, kerron työtehtävistäni ja -päivistäni. Blogien tapaan tämä on enemmän päiväkirjamainen kuin tutkimustekstiä, mutta haluan ikuistaa tämän kesän tälläkin tavalla, sillä pääsen olemaan osa historiaa eikä sitä voi ohittaa vain olankohauksella. Tunnen olevani todella etuoikeutettu, sillä saan olla osa tätä isoa projektia ja mielenkiinnolla odotan tätä kesää, sillä tästä tulee erityinen. Siistii!!!! =D
Toinen alku oli Turun AMK ja rakennusrestauroinnin linja. Löysin vasta vanhoilla päivilläni mitä haluan tehdä loppuelämäni ja onnekseni pääsin syksyllä 2007 opiskelemaan alaa. Jo pääsykokeissa olin ihan onnessani ja onneni on jatkunut nyt jo kaksi vuotta. Opiskellessamme pääsemme tutustumaan teoriaan ja sitten kokeilemaan sitä käytännössä, ja koska rakennusrestaurointi on niin laaja-alaista, niin aina löytyy jotain mitä rakastaa tehdä =) Opiskeluumme kuuluvan työharjoittelun kautta pääsin viettämään koko 2008 kesän Punkaharjulla mummiani auttaen ja sen ansiosta aloin haaveilemaan, että jospa pystyisin viettämään seuraavankin kesän Itä-Suomen leppoisassa tunnelmassa sukulaisten lähellä.
Kolmas alku teki sen unelman mahdolliseksi. Kesällä 2008 paikallislehdessä Puruvedessä oli uutinen, jossa todettiin, että Kerimäen kirkko kaipaisi kipeästi uutta maalikerrosta pintaansa. Uutisessa väläytettiin mahdollisuutta, että tämä tapahtuisi seuraavana kesänä, eli kesällä 2009, ja siitä alkoi miun itsepintainen unelmointi sen toteutumisesta. Olen aikoinani opiskellut teologiaa ja uskontotiedettä ja olen aina rakastanut ja arvostanut kirkkoja, joten työharjoittelu kirkossa - vieläpä kotikuntani naapurissa Kerimäellä, maailman suurimmassa puukirkossa - olisi unelmieni täyttymys. Niinpä koko talven seurailin mummini miulle tilaamaa Puruvesi-lehteä ja odotin uutista, jossa kerrottaisiin, että seurakunta saisi rahat projektin läpiviemiseen ja päättäisi urakoitsijan ja jälkimmäinen uutinen tuli 26.3., jolloin Puruvedessä oli uutinen, että urakan tulisi hoitamaan Maalausliike Joronen Oy Särkisalmelta. Koulupäivän päätteeksi soitin Maalausliike Jorosen toimistusjohtajalle Jani Joroselle ja puhelun päätteeksi olin saanut työharjoittelupaikan kesäksi 2009 - siis jos kirkko saisi rahat kokoon. Tämä varmistui sitten huhtikuussa ja miun työharjoittelu alkoi 13.5. =)
Tämän blogin tarkoitus on siis seurata tätä työharjoittelua maailman suurimmalla puukirkolla miun näkökannalta. Laittelen tänne kuvia matkan varrelta, kerron työtehtävistäni ja -päivistäni. Blogien tapaan tämä on enemmän päiväkirjamainen kuin tutkimustekstiä, mutta haluan ikuistaa tämän kesän tälläkin tavalla, sillä pääsen olemaan osa historiaa eikä sitä voi ohittaa vain olankohauksella. Tunnen olevani todella etuoikeutettu, sillä saan olla osa tätä isoa projektia ja mielenkiinnolla odotan tätä kesää, sillä tästä tulee erityinen. Siistii!!!! =D
Hienoa tekstiä! oot syntyny kirjottaa...ja
VastaaPoistapuhuun!!!
t.jarmo
Kiitos Jarmo =D
VastaaPoistaMie silti itse ajattelen olevani parempi ilmaisemaan itseäni kirjallisesti kuin suullisesti, mutta hyvä, jos miun puheestakin saa jottain selvää ;D Kirjoittaminen on ihanoo - kuten valokuvaaminenkin ;D
Nähdään maanantaina!