Uudet tuttavuuteni: grafiitti- ja peltimaali =)

Miulle näyttää käyvän useammin kuin kerran, että rakastun siihen, mitä pelkään kuollakseni ennen kokeiluani. Niin, kyllä niin on käynyt elämässäni muutenkin, kun tarkemmin ajattelee, mutta ehkä se siitä. Joka tapauksessa mie puhuin itseni tavalla tai toisella maalaamaan Tikkurilan Lin-grafiittimaalilla kupolin kapeata kattoa. En muista miten siinä oikein kävi niin, mutta kai se johtui siitä, että en halunnut alas kupolin upeista maisemista ja ikkunapeltejä ei päässyt maalaamaan ennen kuin musta katto oli maalattu ja pian huomasin etsiväni pensseleitä ja tyhjää purkkia grafiittimaalia varten. Grafiittimaalin haju ei ole mieltä ylentävä, joten jo maalipurkin avaaminen sai miut kipristelemään nenääni ja katumaan lupaustani, mutta luvattua mikä luvattu, joten ei muuta kuin pensselit käteen ja grafiittimaalia levittämään inhon ilme kasvoilla.

Kari oli saanut tehtäväkseen maalata kupolin vihreän katon reunuksen vihreällä, joten aloitin mustalla maalaamisen samalta seunustalta. Taisi mennä kaksi vetoa isolla pensselillä, minkä jälkeen olin ihan hurmiossa: tämähän on ihanaa!!!! =D Niinpä mie intoa täynnä maalasin kupolin kapean katon kaikki neljä sivustaa mustalla lopputuloksena niin ohut kerros maalia, että se kuivui lähes kuivaksi vuorokaudessa (omanlaisensa ihme, sillä maalin kuivumisaika on 4-7 vrk - uskottelen itselleni, että se johtui vaan lämpimistä olosuhteista eikä liian ohuesta kerroksesta maalia). Lisäksi poltin hartiani kirkkaanpunaisiksi, joten tuon ihanan torstaipäivän muisto on ollut mielessäni vielä koko viikonlopun. Tässä Karin maalaama vihreä reuna ja miun maalaama musta ja vielä maalamaton pinta.

Aiemmin ihmettelemäni punainen väri peltimaalien alla on muuten ruosteensuojausta eikä mitään erityistä maalia, joten kirkon peltiosat eivät sinänsä ole olleet punaisia jossain vaiheessa.

Ja sitten kun olen usein mainnut, että pellavaöljymaali menee kurttuun (ei mitä luultavimmin oikea termi), jos sitä laittaa liian paksun kerroksen niin se näyttää tältä, vaikka tämä kattomaali ei siis ole pellavaöljymaalia eikä meillä ole aavistustakaan, miten tämä on voinut mennä kurttuun, mutta siis tältä se pellavaöljymaali näyttää seinässä, jos sitä on sivelty liian paksu kerros.

Perjantaina pääsin maalaamaan kupolin syöksyrännit sisältä mustiksi =) Se oli myöskin ihanaa =) Miusta on todellakin tullut grafiittimaali-fani ;D Siis tältä ränni näytti ennen käsittelyä:

Ja sitten miun maalauksen jälkeen se näytti tältä:

Eikö olekin komeat? =) Ihastuin jotenkin tähän mustavalkoisuuteen. Lopputulos oli niin tyylikäs =) Kari siis maalasi nuo syksytorvet torstaina valkoisiksi ja aikaahan meni pintamaalauksessa 5 minuuttia per syöksytorvi. Juu, ei huolta: miusta ei todellakaan olisi samaan ;) Tästä päästääkin mukavasti miun toiseen uuteen tuttavuuteen eli peltimaaliin.

Niin. Aina ei voi olla kivaa eikä kaikki voi olla ihanaa. En olisi uskonut, että mie voisin sanoa jostain maalauksesta, että mie inhoan sitä, mutta peltimaalista ja peltien maalaamisesta mie voin sen sanoa: mie inhoan sitä! Se oli aivan kamalaa! Miusta ei todellakaan tullut peltimaalin ystävää eikä tule! Mie en ymmärrä, miten joku voi pitää siitä?!!! Niin, tiedän: Aino tykkää siitä. Siispä Aino: ole kiltti ja tule takaisin. Saat maalata miun puolesta kaikki ikkunapellit. En laita yhtään vastaan! Aino lähti loman viettoon ja jätti miut taas yksikseni olemaan miesten kanssa, minkä aion kestää kuin mies, mutta ikävä on jo nyt. Olen aika varma, että Aino ois tykännyt maalata tuolla grafiittimaalillakin... Mutta asiaan siis. Mie maalasin kupolin kaikki 36 ikkunapeltiä ja olin onnellinen kun ne loppuivat ;)

Siis kai peltimaalilla on omat hyvät puolensa, mutta ei se vaan ollut miun juttu. Monien maalarien mielestä sen ehdoton ihanuus on se, että se kuivuu nopeasti - siis todella nopeasti - ja miun mielestä se oli juuri sen kamaluus. Mie tykkään palata maalaamaani kohtaan toistamiseen ja sivellä sen lopuksi tasaiseksi, mikä oli ehdottomasti kiellettyä peltimaalin kanssa. Se piti heti saada tasaiseksi ja nätisti ja jättää se silleen. Lisäksi kun oli tottunut pellavaöljymaalin kanssa, että sitä piti sivellä ohuelti, niin peltimaalia ei pystynyt sivelemään ohuelti, jos halusi sen tasaiseksi ennen kuin se kuivui. Sen seurauksena sitä peltimaalia meni sinnekin, minne sitä ei pitänyt mennä, minkä vuoksi pääsin kiretämään koko kupolin keltaisen värin ja pensselin kanssa ennen kotiinlähtöä. Mutta mie tein sen =) Mie maalasin kaikki pellit ja olen niin tyytyväinen, että se on ohi nyt ;)

Kupoli alkaa olla valmis. Pian joudun jättämään hyvästit sen ihanille maisemille, aamu-usvaisille järvenselille, tuulisille olosuhteille, polttavan kuumille aurinkoseinille - mutta sitä ennen pääsen pesemään sen kaikki 280 ikkunaruutua ;D Miut on laitettu siihen hommaan, vaikka olenkin totuudenmukaisesti kertonut olevani toivoton ikkunanpesijä. Siis kyllähän mie puhdasta saan aikaisiksi, tietenkin, mutta miulla menee siihen aikaa. Pesin yksiöni ikkunoita helposti 6 tuntia, siis yksiöni ikkunoita. Ja sitten kun sanoin, ettei yksi päivä riitä kupolin ikkunoille sain satikutia. Pasi lupasi tulla potkimaan minnuun vauhtia hommassani, mutta pahoin pelkään, ettei miun vauhti vahtimalla ainakaan nopeudu ;) Saa nähdä mitä tästä tulee. Jos minnuu ei kuulu enää tänne sivuille kirjoittamaan, niin olen yhä kupolissa pesemässä ikkunoita ;)

Mutta kyllä se tästä. Seuraavana haavenaani on tapuli =D Aina löytyy uusia kohteita, joista haaveilla ;) Sieltäkin näkee kauas - mutta ei niin kauas kuin nosturista! Oli ihan pakko päästä vielä sanomaan ;)