Kesäkuu toi tullessaan...

Kypäräpakon, Ainon ja Aslakin =)

Tänään astui voimaan uusi asetus rakennustyön turvallisuutta koskien, mikä velvoittaa rakennustyömaalla käytettäväksi kypärää, silmiensuojausta, heijastavaa vaatetusta ja turvajalkineita. Tuo kypäräpakko on puhuttanut jo pidemmän aikaa ja täytyy myöntää, että perjantaina myökin maristiin siitä - ehkä vielä tänäänkin hiukan - mutta ei se ollutkaan niin kamalaa =D Tietenkin juuri tänään miekin onnistuin lyömään pääni kahteen otteeseen niin pahasti, että jos miulla ei ois ollut kypärää, niin taju ois lähtenyt. Lisäksi kypärä olikin hengittävämpi kuin lippis, jota olemme tähän asti käyttäneet, joten kuumuus helpotti, sillä tänään oli kuuma päivä täällä Itä-Suomessa. Ja mie tietenkin tykkään siitä keltaisesta - kuten kaikki miut tuntevat tietävät ;) - joten toki on kivempaa pitää keltaista kypärää, kuin jonkun muun väristä ;D Ne on ne pienet ilot, hyvät lukijat, pienet ilot =D

Lisäksi tämä aamu toi tullessaan uuden jäsenen porukkaamme ja vieläpä naispuolisen: Ainon =) Ei miulla mittään miehiä vastaan ole, päinvastoin - niitten kaa on paljon rennompaa ja rehdimpää työskennellä - mutta olihan se kiva piristys saada toinen nainen porukkaan mukaan! Eihän sillä sukupuolella ole väliä töitä tehdessä, kunhan ne työt tulee tehtyä, ja meillä tulee, mutta miun luokalla on tällä hetkellä 11 tyttöä ja 4 poikaa, joten olen tottunut tekemään näitä hommia tyttöjen kanssa, jotenkin kotoisaa siis. Mutta tokihan tästä blogista on jo selvinnyt, että mie tykkään kovasti meiän pojista ja ilolla töitä teen heidän kanssaan, kunhan ne vaan kestää miun yltiö-onnellista persoonaani ;) Siitä tulikin mieleeni: tänään lähti aivan älyttömän hyvin jopa harmaasta väristä maali! Se oli herkkujuustoa! Oi, sitä onnen hetkeä =D

Ja niin. Pääsimme työskentelemään tänään ylimmällä tasolla eli tasolla 11!!!! (Jukka on tuossa kuvassa tasolla 10.)

Ja kyllä siellä oltiin aika varovaisesti, kuten kuvasta saattaa huomata ;)


Niin, meillä on 11 kerrosta kavuttavanamme ja mie pääsin tännään ravaamaan niitä edes takaisin, kun eka unohtui laittaa ruisku päälle ja sitten lähti sähköt, ja miun luokka- ja työtoverit tietävät hyvin jo, että jos joku kysyy, että "kuka menis/tekis?" niin mie olen jo matkalla, joten tulipa urheiltua rappusissa sitten ihan urakalla ;) Mutta niin, kuten Aino sen niin hienosti sanoi päivän viimeisen puolen tunnin aikana, kun kaavimme viimeisellä innokkuudellamme pääoven ovenkarmeja, että hän pääsi aloittaamaan työt huipulta - johon hän lisäsi "joten suunta tästä eteenpäin on vain alaspäin" ;D - niin olihan se hienoa työskennellä sellaisissa korkeuksissa =) Ja kyllä. Otin kuvia ;) Tässäpä niitä. Näkypä sieltä miun Kerimäen kodin ikkunatkin =)


Se, mitä sieltä korkeuksista löytyi oli peltipaikkauksia =) Kyllä, kirkon puuseinää on paikattu pellillä ja eihän se sieltä korkealta mihinkään näy, joten mikä ettei ;) Maali lähti niistä siis todella hyvin =)


Kesäkuu toi myös tullessaan tämän Kerimäen kirkon - ja monen muun muun kirkon - maalauksen suunnittelun tehneen Aslak Sarren. Hän toimii Mauno Tiihosen tapaan myös projektimme valvovana silmänä ja tällä kertaa hän tuli opastamaan hyvin hienovaraisesti minnuu =) Tässä vaiheessa voisin muistuttaa teitä lukijani, että mie olen vasta opiskelija ja opiskelen rakennusrestaurointia, en maalausta. Maalaus toki on osa rakennusrestaurointia, se on selvää, mutta siis maalaus ei ole pääalamme. Takana on kaksi vuotta ja edessä toiset kaksi eli puolessa välissä ollaan enkä todellakaan tiedä/osaa kaikkea - siksi mie tänne Joroselle kesätyöharjoitteluunkin hain: oppiakseni lisää ja miehän opin joka päivä. Joten miulla ei todellakaan ole aina oikea sanasto hallussani ja lukihäiriöisenä keksin oman sanan, kun en muista sitä oikeaa, mikä aiheuttaa usein sekaannuksia. Lisäksi kirjoitan tätä blogia työharjoitteluraporttina opettajalleni Turkuun - ja ihan vain omaksi ilokseni - eli tämä ei ole tieteellistä tekstiä (vaikka ehkä välillä pitäisi) ja muutenkin tämä on hyvin vapaata kirjoitusta pilke silmä kulmassa kirjoitettuna, joten pahoittelen suuresti, jos en aina osaa ilmaista itseäni tai tekemisiämme niin asiallisesti kuin pitäisi. Se ei ole vähättelyä ketään kohtaan eikä sano sitä, että mie millään lailla väheksyisin työtä, jota teen. Mie todella rakastan tätä ja arvostan kirkkoja todella paljon - olen aina ollut ihan älyttömän kiinnostunut kirkoista ja haaveenani on tehdä lopputyönikin jotenkin kirkkoihin liittyen - mutta kun mie haluan jakaa muillekin tätä meidän loistavaa työilmapiiriä ja hienoa projektiamme, joten teen omalla tyylilläni ja mie olen tällainen =)

Niinpä en pahastunut lainkaan, kun Aslak hyvin kohteliaasti ojensi minnuu miun sanamuodoissani tässä blogissani - saa muutkin niitä kommentoida ;D Eli emmehän myö raaputa tai raavi maalia pois vaan myö kaavitaan se =D Teräskaapimilla kaavitaan, ei raavita, miulla meni ne sanat vaan sekaisin, kun ne on aika lähellä toisiaan, eikö? ;D Ja kyllä: kaapimisessa tarvitsee voimaa, mutta ei sitä tehdä voimalla. Tarkoitus olisi, että maali lähtisi juustona - kuten myös sitä kutsutaan - ja se tarvitsee hyvän kerroksen maalinpoistoainetta ja tarpeeksi pitkän vaikutusajan. Ja kyllä: olemme väsyneitä työpäivän päätteeksi ja käsiä/olkapäitä/milloin mitäkin särkee, mutta ei se kuolemaksi ole =D Pääasia työssä kuin työssä kuitenkin on se, millä asenteella sitä tekee, ja positiivinen asenne ja loistavat työtoverit/pomot vievät pitkälle =) Kiitän siis lämpimästi Aslakia hellästä ojennuksesta sanojen suhteen. Yritän muistaa tästä eteenpäin käyttää oikeita termejä, mutta jos sorrun tai unohdan, niin olkaa hyvä ja korjatkaa sanomisiani ihan rohkeasti =) Jos mie sekoitan oikean ja vasemman tai virtahepon ja sarvikuonon niin moni muukin sana sotkeutuu ihan varmasti =D

Näin alkoi siis tämä viikko ja eteenpäin mennään =) Mie toivotan luokkatovereilleni Märketin majakalle oikein mahtavaa reissua ja mielenkiintoista työtä, olen hengessä mukana. Tahdon nähdä sitten kuvia paljon! Ja lomalaisille aivan ihanaa ja aurinkoista lomaa! Ennen kuin kukaan ehtii pahoitella, että miulla ei ole lomaa niin voin kertoa, että tällä hetkellä myö kaikki työntekijät täällä Kerimäen kirkolla olemme lomallamme täällä töissä =D Toiset on lomalla koulusta, toiset omista virallisista töistään, mutta lomilla kuitenkin =D Ehkä se kertoo jotain siitä, miten pidämme tästä projektista ;D